Tuulen otettua aiheeksi on kerrottava kesän ukkosmyrskyjen tekosista. Menetimme yhden paratiisiomenapuista tuulen revittyä rungon niin rikki, että koko puu oli kaadettava. Ja toisena ikävänä asiana oli pergolan ylle kaartuva vaahtera. Siitä oli katkaistava iso tuulen repimä oksa. Harmi
Omenanpoiminta käynnissä. Ihan kaikkia en yltänyt saamaan.
Osa omenoista oli tosi isoja. Omppuherkkuja on pitkäksi aikaa.
Tässä vähän ihmeellisen näköinen kurpitsa. Keväällä kasvatin taimet. Piti oikein tarkastaa mikä lajike tuo oli eli jättikurpitsa "talvisquash ´Marina di Chioggia`
Auringon paistaessa oli ihan pakko käväistä pikku kävelylenkillä. Perinnebiotoopissa vaahtera oli syysasussaan niin kauniina.
Kuvasta ei varmaan saa selvää, mutta muurahaiskeossa oli hirveä hyörintä päällä. Viimeiset oljenkorret ja neulaset on saatava kekoon ennen talven tuloa.
On se niin väärin, että ne sienet jotka eivät kelpaa syötäväksi, on tavattoman kauniita. Punainen kärpässieni.
Niin se syksy vaan etenee. Jokohan parin viikon päästä on lumi maassa? Ihanaa syksyä blogin lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti