sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Risukuusi

Lunta, vettä, lunta, vettä....no pääasiassa vettä. Sellaisia on ollut marraskuun viimepäivät. Pari päivää sitten mittari näytti plus kahdeksaa astetta, joka on ihmeen paljon tähän aikaan. Tuulet ovat olleet myös kovia ja naapurikunnissa katkonut sähkönjakeluakin.
Pieni lumikerros maassa tekisi paljon valoisammaksi maisemat. On nyt vaan niin harmaata. Joulunodotus piristää hiukan ja sen vuoksi olen ottanut kuvia tämän vuoden joulupuustamme, joka onkin koivu.
Syksyn Valio -myrsky katkaisi koivun perinnebiotoopissa. No, ei muuta kuin pihdit käteen ja oksia karsimaan. Ohuempi rungonpätkä kuusenjalkaan ja sitominen alkoi...


Koivunoksat olein katkonut valmiiksi. Alemmat oksanpätkät vähän pidemmiksi ja ylemmäksi mentäessä risut saavat olla hieman lyhempiä.
Oksien tulee olla kosteita, etteivät katkeilisi sidonnan aikana.




























Oksanippuja kannattaa sitoa tasaisesti ympäsri vartta. Itse laitoin neljälle eri kantille ja sen jälkeen väleihin.






























Yön ajaksi laitoin kuusen nurinpäin jalkaan kivumaan. Munakennon ja painojen avulla taivutin oksien kärkiä.






























 Lisää risuja


































 Ja lisää...



































Kuivatusta nurinpäin.































Sitten kevyttä kultasprayta pintaan.
































Oksia on kiedottu varsi täyteen.
































Tästä tulee irrallinen hattuosa risukuuseen.
































No niin...hattu laitettiin paikalleen ja vielä vähän kultaspayta. Jouluvalot paikalleen ja latvaan tähti....jouluinen risukuusi on valmis.
Vie tosi vähän tilaa ja voi asettaaa ihan seinän viereen tai nurkkaan.
Pari viikkoa kuusi on seissyt salissamme, eikä oksia ole vielä yhtään katkeillut, onneksi.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Ensilumi

Tänään satoi ensilumi, mutta näyttää siltä ettei se tule kauan kestämään. Lämpömittari näyttää nollaa. Marraskuun alku on ollut sateista ja harmaata. Päivä alkaa sarastamaan vasta kahdeksan jälkeen aamulla ja pimdeää on jo viideltä iltapäivällä. On tosi lyhyet päivät. Lumi hiukan piristää talven synkkyyttä.
Kuviin olen tähdännyt meidän kissan Pompadourin. Vähän sekin oli ihmeissään lumesta, märkää...

























Kissoilla on mahtava koivuvanhus kiipeilypuuna. Koivun rungolla kasvaa iso kääpä...oisko tuo se pakurikääpä. Nyt täytyy sanoa, etten tiedä.




















































































Poseerauskuva
























Vaikka maisema näyttää nyt tältä, istutin kukkasipuleita alkuviikosta. Maa oli ihan sulaa silloin.

Kanalan väki pääsi myös jalottelemaan ulos.

maanantai 19. lokakuuta 2015

Lokakuun utuinen aamu

Onpa ollut kauniita syyspäiviä. Lämpötila plussan puolella niin päivällä kuin yölläkin. Aamuisin on ollut vahvasti utua, mutta päivisin aurinko paistaa komeasti.
Kuvissa on syysmaisemaa pohjanmaan lakeuksineen.


























Auringon pilkistäessä, maisemat muuttuivat hetkessä erinäköisiksi.















































Kiurunkangas uinuu aamuusvassa.















































Puutarha ennen talven tuloa.

torstai 8. lokakuuta 2015

Pakkasöitä ja revontulia

Kylmää, kylmää...kello on kuusi aamulla ja mittari näyttää -8 astetta. Tällaista se on ollut jo neljänä yönä peräkkäin. Kuura ei ole sulanut varjopaikoista edes päivälläkään. No onneksi ei sentään vielä lunta sada, sillä joillakin on puinnit kesken.
Öisin syttyvät revontulet leimuamaan tosi upeasti. Harmi, kun niitä on niin vaikea kuvata, ei onnistu minulta.
Valio myrskykin pyyhkäisi Suomen yli, onko siitä nyt reilu viikko. Sähköt oli poikki noin neljä tuntia. Suuremmilta vahingoilta säästyttiin. Pergolan vieressä kasvava vaahtera repesi vain niin pahoin, että tuskin kasvaa enää ensi kesänä. Muualla,esim. Ylivieskassa oli paljon myskyvahinkoja: kattoja lähti irti, puita kaatui ja jopa seiniä kaatui tuulen voimasta.

Kuvaaminen on jäänyt vähälle. Otin muutaman juuri ennen pakkaskauden alkua.


Hortensia alkoi vasta kunnolla kukkimaan, kun sen sai jo siirtää kellariin talven ajaksi.

































Lyhtykoison siemenverhot on jo muuttuneet oranssiksi.






























kaunis kuivattavaksi























































Viimeisiä punahatun kukkia.
























Vaahterat syysväreissään.


Tässä nämä kuvat, saa nähdä joko seuraavissa on lumiset maisemat???

maanantai 7. syyskuuta 2015

Syksyn viimeisiä kukkijoita

Kalenteri on käännähtänyt syyskuun puolelle melko aurinkoisissa merkeissä. Auringonpaisteen sekaan on tullut muutamia runsaita kuurosateita. Olemme saaneet tänne pohjanmaalle jo pari hallayötä, onneksi ei kuitenkaan kovaa pakkasta. Syksy tulee, ei voi mitään. Sateisen kesän jälkeen on hiukan haikea olo. Tässä se oli koko kesä. Elokuun hellepäivät hiukan piristi, mutta ei auta kuin odottaa ensi kesää.
Kuvakavalkaadiin olen ottanut viimehetken kukkijoita.

 Punahattu neitoperhosen kera. Perhosia on näkynyt vähän. Pihapiirisssä olen päiväperhosista nähnyt vain nokkos-, sitruuna-, neito- ja suruvaippaperhosen.
























Sineraaria l. senetti l. cineraria (Pericallis + hybrida) on päässyt kukkimisvauhtiin vasta näin loppukesästä. Tätä kukkaa myydään usein kesäkukaksi, mutta itse talvetin sen kellarissa ja hyvin jaksaa kukkia myös seuraavana vuonna. Reunoilla kasvavat muratit  ovat myös viime vuodelta.


Tiikerinlilja (Lilium lancifolium) on perinneperenna. Oikeastaan se kuuluu ehdottomasti tänne kukkapenkkiin. Tiikerinlilja on kivan oranssi väriläiskä näin syksyllä muiden kukkien kuihtuessa.



























Kultanauhus (Ligularia wilsoniana) on upeasi kukkiva perenna. Olen kyllä miettinyt, että olisiko suhkulähteen vieressä loistava perenna kuitenkin soihtunauhus (ligularia X hessei). Täytyy alkaa tutkimaan asiaa...


























Tarhakellokärhö Arabella loistossaan.





















































Syyshortensia (hydrangea paniculata"Grandiflora") kukkii upeasti. Myöhemmin kukat muuttuvat vaalean punertaviksi. Sitä odotellessa...heippa!

torstai 13. elokuuta 2015

Nyt kesä alkaa

Näinkö tässä kävi. Koko kesä odoteltiin sateettomia lämpimiä päiviä ja nyt vasta elokuussa olemme saaneet nauttia kesäilmoista. Kunnon ukonilma saatiin kuitenkin eilen.
Sadonkorjuuaika on myös alkanut. Mustikat ja vadelmat ovat kypsiä, vadelmat ovat vain aika mauttomia runsas sateisen kesän vuoksi. Muutama lämmin päivä lisää voisi muuttaa asian. Sieniäkin jo löytyy. Näyttää siltä, että monet sienet putkahtavat maan pinnalle yhtäaikaa: tatit, rouskut, kantarellit ja haperot.
Puutarhassa monet kukat ovat jo kukkineet. Ruskoliljojen kävi kuten aavistelin, härmä ruskisti varret. Ei muuta kuin pihdit esiin ja varret poikki.

 Perhosia on ollut kesän aikana tosi vähän. Tässä nokkosperhonen päässyt lapinnauhukseen aterioimaan.






























Lapinnauhuksen" ligularia"olen saanut ystävältäni. Taimi on tuotu tosiaan ihan lapista. Uskomattoman voimakaskasvuinen, pari metrinen perenna, jota mehiläiset ja perhoset rakastavat. Minulla taimi kasvaa talon länsisivulla saaden oikeastaan koko päivän aurinkoa. Perennalla on syvämultainen penkki, josta se uskollisesti nousee joka kevät.











































Tässä on sitten aurinkonauhus"ligularia stenocephala" The Rocket. Perenna on varmaan jo 20v vanha. Aikaisemmin keväällä taimien välistä kukkii ukkolaukka, joiden kuihtuvat lehdet nauhus hyvin peittää. Alle parn metsin jäävä nauhus on tehnyt paljon siementaimia, joita on kiva istuttaa useampaankin paikkaan. Yksi taimipuska kukkii yllättävän varjoisassakin paikassa.

Verbascum Mullein "Chaixi Album"l. tulikukka on kaunis viheliäinen kukka. Kukinta on todella runsas ja upea väritys: valkoiset kukat, ketaisen ja pinkin sekoitus keskellä. Vahva kasvutapa, mutta se siementäminen...Kukka kukkii vielä, kun ensimmäiset siemenet jo varisevat ympäristöön. Varret kannattaa katkoa heti kuin vain mahdollista. Tämän kukan ensitaimet ovat myös 20v vanhoja. Tilasin siemenet Thompson & Morganilta Englannista ja kasvatin taimet itse.


















Tänä vuonna ritarinkannukset "Delphinium" kasvoivat noin kolmen metrin korkeuteen. Kukat ovat alkujaan olleet monen värisiä, mutta vuosien saatossa sininen kukka on vahvin. Punasävyiset on ihan kokonaan kadonneet. Tukikehikot on välttämättömät tälle perennalle.

torstai 16. heinäkuuta 2015

Yksi päivä aurinkoa

On tämä ihmeen kylmä kesä. Eilinen päivä oli jopa aurinkoinen ja sain ripustaa pyykkejä ulos kuivumaan, mutta ei ne oikein kuivuneet päivän aikana, sillä ilman kosteus on suuri. Tänään alkoi ensimmäiset vesipisarat tippua taas taivaalta, joten siinä se sitten oli... yksi aurinkoinen päivä.
Puutarha kuitenkin rehottaa ja kukkii runsaasti. Ongelmia aiheuttaa tuo kosteus, joka tuo esim. härmää liljoihin. Taitavat surkastua kaikki kukinnan jälkeen. 
                                                                                                                              























Jalopähkämö (Stachys macrantha) kukassaan kettiön oleskelutilan vieressä. Se on kiitollinen kukkija ja mehiläisten suosima.. Pähkämö leviää hitaasti juuriston kautta. Katkaisen kukkavanat niiden kukittua, niin puskat näyttäväy silloin kauniimmilta.

Pähkämön takana kukkii vielä jättilaukka pitkine varsineen.
                                                                                          
Yksinkertaisen idänunikon hehkuva kukka.

Lehtoakileija l. Aguileigia vulgaris "Nora Barlow" kukkii parhaillaan. Akilleijojen kanssa pitää olla varovainen, ettei ne ala levittäytymään liikaa siementen avulla. Kaikki siemenkodat pois ennenkuin vahinkoa tapahtuu. Ei Nora ole kuitenkaan niin hankala, kuin perinteinen akilleija.

Lumipalloheisin pompuloita (Virbunum opulus). Vuodesta toiseen yhtä runsaasti kukkiva pensas. Kirvatkaan ei haittaa, kun pensaat kasvaa puolivarjoisessa paikassa.


maanantai 22. kesäkuuta 2015

Juhannuskuvia

Ohi on Suomen keskikesänjuhla eli juhannus. Ilma oli vaihteleva sadetta ja aurinkoa. Lauantaina  ja sunnuntaina päivällä oli ihanan aurinkoinen sää, ihan jopa kuuma. Ukonilma siitä sitten kehittyikin, mutta eipä tullut Kiurunkankaan päälle, vaan kiersi Jyrinkiin, Lahdenperälle ja Ylivieskaan. Nyt maanantain sää on ollut samanlainen: Pieniä sadekuuroja auringonpaisteen kera. Onneksi on sentään lämmintä.
Juhannuksena otettuja kuvia:
























Keittiön sisäänkäynnin vieressä Tulikellukka ( Geum coccineum) loistaa oranssina. Kukkavarsien poistaminen kukinnan jälkeen edesauttaa uudelleen kukintaa.
























Idänunikko komeinmillaan.

 Syreenikin aukaisi nuppunsa juhannukseksi. Tänä vuonna on vailtaisa kukkapaljous, vaikka tykkylumi katkoi monia isoja oksia talvella.




Unelmatädyke l. Veronica gentianoides " Variegata" on kauniin vaaleansininen kuivassakin paikassa kasvava kukka. Kukinta on vain ohi todella nopeasti, mutta viereen on jo kasvamassa alppiasteria, jottei tyhjiä paikkoja kukkapenkkiin synny.













































Kuolan pioni l. Paeonia anomala aloittaa kukkimisen, vierellään ukkolaukkaa. Tämä pioni on kova tekemää siementaimia, ei kuitenkaan riesaksi asti. Onpa kiva antaa pikkutaimia ystäville.
























Kirsikankukkia

 Ja sitten metsään...siellä metsätähti kukkii valkoisin pikku kukkasin.























































Myös puolukka on aloittanut kukinnan. Lämmintä kesää kaikille!

Kevättä odotellessa

 Pakkaset jatkuu ja luntakin on satanut maan peitoksi. Saapa nähdä kuinka puutarhakasvien käy näin epävakaissa sääolosuhteissa. Onneksi kukk...