Oho, jopas tuuli yltyi kovaksi aamun tyyneyden jälkeen. Olenkin tässä miettinyt lähteväni kantarellien metsästykseen. Siellä tuulesta on vain apua, hirvikärpäset ovat vähempänä. Tosi ikäviä nuo sitkeät itikat, onneksi niitä ei ole Kiurunkankaalla.
Tosiaankin satokausi on alkanut: mustikat, vadelmat ja seienet odottaa metsässä ja niitä on runsaasti. Puna-, valko-, ja mustaherukatkin alkavat kypsyä.
Tässä niitä pihapiirin kuvia: Päärakennus ilta- auringossa.
Samoin aitat auringon laskiessa.
Pytingin kaidetta.
Ritarinkannukset kasvoivat tänä vuonna ihan kolmeen metriin asti.
Vieressä kasvaa viiruhelpiä ja kirkko kuunliljaa.
Suihkulähteen reunoilla kasvaa jaloangervoja, päivänliljaa, kuunliljaa ja japanin vaahtera. Tuo vaahtera istutettiin tänä kesänä ihan maahan. Saa nähdä kestääkö hengissä talven yli.
Maljaköynnöskin on päässyt kukkimisen vauhtiin.
Mustialan horensia kukkii komeasti.
Lapin nauhus on mehiläisiä täynnä.
