Joulukuusi askartelua

Taas on tultu siihen vuodenaikaan, että pitää miettiä tämän vuoden joulukuusta tupaan. Allergiaystävällinen kuusi syntyi nyt laudanpätkistä, puukiekoista, joulupalloista ja valoista.
Kehikko kuuselle on tukevan jalan päälle tehty.

Taustalle pingotin harmaan kankaan.

 Jouluvalot kiinnitin köynnöskasvipidikkeillä lautakehikkoon.


Valot kiinni kehikon takaosaan.

Kuumaliimaa puupalikoihin ja liimaus kehikon etureunaan.

Joihinkin väleihin lisäsin joulupallon irrallisena. Silloin voi ne nätisti poistaa kuusta purettaessa.

Pikkuhiljaa välit alkoivat täyttyä. En kuitenkaan laittanut niitä ihan umpeen, sillä en halunnut kuusesta liian raskasta.

VALMIS! Vain tähti uupuu.

Ensilumi

Lunta sataa, no välillä räntää, mutta maa on valkoinen. Ihana juttu, sillä kyllä lumikerros tuo kivaa valoisuutta alkutalveen.
Ihmeen pitkään lunta saikin odotella. Tuntui, että joka naapuripitäjäkin oli saanut valkoista niskaan ennen Sieviä.
Valoisuuden lisäksi lumessa on myös toinen hyvä puoli, se peittää allen kaikki pihan tekemättömät työt.

Mielenkiintoinen kontrasti, lehdetön tyrnipensas marjoja notkuvin oksin ja lumipeite.

Pääsisäänkäynti

Jäinen ruusu

Aitat vaipuu talviunille.

Syksyn viimeiset kukkijat

Niin se aika vierähtää, lokakuu puolessa välissä. Aivan ihmeesti pakkasöitä ei ole ollut, mutta ilma on muutoin kylmää ja sateista. Nytkin sataa taivahan täydeltä. Puissa on vielä jonkin verran kauniita syyslehtiä piristämässä jo niin värittömäksi muuttuvaa luontoa. Pienikin tuulenpuuska tiputtaa ne varmasti alas.
Jotenkin niin harmittaa viime kesä. Se oli niin sateinen ja kylmä. Marjasato oli kaikinpuolin aivan uskomaton. Eihän tässä auta kuin alkaa odottelemaan lumisateita, sen jälkeen kevättä ja uutta kesää.
Kerkesin kuitenkin kuvata syksyn viimeisiä kukkijoita.

Olen niin tyytyväinen, itse kasvatetut taimet. Samettikukka tagetes "Vanilla ice" kekesi ihan komeasti kukkimaan.

Callistephus chinensis l. Kiinanasteri. Lajikenimeä en nyt muista, mutta tilasin siemenet Exotic Gardenilta. Siemenet itivät hyvin ja taimet olivat vahvoja. Ainut ongelma oli auringon valon puute. Kukat alkoivat kukkia tosi myöhään syksyllä.

Värisävyjä oli useampia.

Syyshortensia valloittaa valkoisilla kukkatertuilla ohikulkijoitaan. Hydrangea paniculata "Grandiflora" on istutettu jo muutama vuosi sitten mäntyjen juurelle, josta se vuosi vuodelta kasvaa suuremmaksi. Myöhemmin kukkatertut muuttuvat hieman punertavaksi.






















Sitten siirrytään marjojen maailmaan.

Vielä hetken saa nauttia pihlajien kauniista marjasadosta. Rastasparvet ovat saapuneet pihapiiriin ja kohta marjoista notkuvat oksat tyhjenevät.

Tässä oikeaa superfoodia, marjaaronia "Sorbaronia mitschurinii". Antioksidantteja sisältävistä marjoista olen keittänyt omenoiden ja vadelman kera höyrymehua. Pensas on muutoinkin kaunis ja terve. Valkoinen kaunis kukinta keväällä, marjat syksyllä ja ihana syysväritys lopuksi. Käytän kukkia, oksia ja marjoja myös kukkasidonnassa hyödyksi.

Kypsää tyrniä on valtavasti.

Päiväperhosia

Aurinkoisia, sateettomia, lämpöisiä päivia, niistä on saanut nauttia pari päivää. Yöt ovat kuitenkin kylmiä. Viime yönä olikin jo hallaa. Onneksi kerkesin hakea ämpärillisen karvarouskuja lähimetsästä. Nyt ne ovat ehkä jo paleltuneet.
Lämmin sää on tuonut päiväperhoset puutarhaan. Viimeisten kukkijoiden mesiannos maistuu monille pörriäisille.

Herukkaperhonen

Amiraaliperhonen kultanauhuksessa.

Sitruunaperhonen.

Neitopehonen

Keltakaunokki on saanut koristeita pintaan.

Marjojen paino

Oi voi, niin siinä sitten kävi, että marjojen painosta ja vesisateesta, tyrnipuu repesi kahtia. Oksat on pullollaan marjoja. Nyt vain toivon, että puu/pensas säilyisi hengissä niin kauan, että marjat ehtisivät kypsyä.

Keskeltä halki.
Onhan osa tyrnipuista aika vanhoja, noin 30 vuotta kestäneet tuulet ja tuiskut. Rungossa on ihan sammalta.

Marjoja on paljon. Ei varmaan koskaan ole ollut noin runsaasti.

Myös pihlajilla on raskas kuorma. Räkättirastaat ei näe nälkää.

Puutarhamarjoista puna- ja valkoherukka alkaa olla poimintakypsiä.

Kirpeää herkkua.

Pihapiiri elokuussa

Oho, jopas tuuli yltyi kovaksi aamun tyyneyden jälkeen. Olenkin tässä miettinyt lähteväni kantarellien metsästykseen. Siellä tuulesta on vain apua, hirvikärpäset ovat vähempänä. Tosi ikäviä nuo sitkeät itikat, onneksi niitä ei ole Kiurunkankaalla.
Tosiaankin satokausi on alkanut: mustikat, vadelmat ja seienet odottaa metsässä ja niitä on runsaasti. Puna-, valko-, ja mustaherukatkin alkavat kypsyä.

Tässä niitä pihapiirin kuvia: Päärakennus ilta- auringossa.

Samoin aitat auringon laskiessa.

Pytingin kaidetta.

Ritarinkannukset kasvoivat tänä vuonna ihan kolmeen metriin asti.
Vieressä kasvaa viiruhelpiä ja kirkko kuunliljaa.

Suihkulähteen reunoilla kasvaa jaloangervoja, päivänliljaa, kuunliljaa ja japanin vaahtera. Tuo vaahtera istutettiin tänä kesänä ihan maahan. Saa nähdä kestääkö hengissä talven yli.

Maljaköynnöskin on päässyt kukkimisen vauhtiin.

Mustialan horensia kukkii komeasti.

Lapin nauhus on mehiläisiä täynnä.

Viimeinen päivä heinäkuuta

Aika lentää kuin siivillä. Heinäkuu on vietetty epävakaissa säätiloissa . Kunnon hellepäiviä ei ole ollut. Tänäänkin on luvattu parinkymmenen asteen lämpöä sadekuurojen kera...saa nähdä millainen päivä tulee.
Kuvia on tullut otettua aika vähän, mutta tässä muutamia

Upea auringonlaku

Utuinen aamu

Aamukastetta riittää

Kesän villikukkia

Lapsena kutsuimme tätä ohdaketta partasudiksi.

Mesiangervo

Ensimmäiset korvasienet

Kesäkuu on edennyt melkein puoleen väliin ja nyt vasta on saanut ensimmäisen korvasienisadon, joka oli aika vähäinen. Kylmä ja kuiva kevät on tehnyt tehtävänsä. Korvasieniä löytyy vähän myös ihan omalta kankaalta . Olen myös yrittänyt kasvattaa niitä jättämällä sienen juuririhmastoa uusille sopiville paikoille.

Sää viime aikoina on ollut ihanan lämmin, mutta muutos kylmempää tuli eilen ja tänään saa suojakseen laittaa jo kevyt toppatakin. Tuuli on kylmä ja kova.
                                                                                                                                                               
Metsäpolkuretkellä huomasin mustikan olevan kukassaan, riittääköhän pölyttäjiä?
 
                             































 
Myös metsätähti ja ketunleipä kukki.

                                                                                   

 Metsämansikka kukkii myös komeasti.

 Kuusen uudet vuosikasvut ovat kauniin vaalean vihreät.

Metsäplun ympäristö vihertää jo kivasti ja tottakai ensimmäiset sääsketkin inisi ympärillä.