Kankaalta löytyikin jo aika monia sieniä. Haperoista en välitä, joten en kuvannut niitä.
Sieniretki alkaa ja märkää on.
Sienellä ei ole kovin herkullinen nimi: limanuljaska. Ihan syötävä sieni, vähän hapahko maultaan. Itse poistin limakalvon sienen päältä jo metsässä, eipähän sotki ämpäriä.
Nämä sienet kasvoi pienen niityn reunalla.
Ruskoorakas on hyvä sieni. Sienen tunnistaa hyvin piikkisestä alapinnasta. Tämä herkku kasvoi isojen , vanhojen kuusien alla.
Nyt tuli vaikeus: männyn- vai kuusenleppärousku. Ehkä kuitenkin kuusenleppärousku, sillä kyseistä puuta kasvoi ihan vieressä. Tämä on hyvä ruokasieni ilman esikäsittelyjä. Valitettavasti vain usen toukkainen. Onneksi löysin puhtaita ja kauniitakin sieniä.
Kngasrousku kasvaa nimiuskollisesti kangasmetsässä, aika kuivassakin maastossa. Maultaan hieman kirpeä sieni täytyy ryöpätä ennen käyttöä.
Karvarousku, ei ehkä kaikkein paras kuva kyseisestä sienestä. Tämä sieni myös vaatii ryöppäyksen ennen käyttöä.
Herkkutatti. Kasvukausi jatkuu, vaikka ollaan jo elokuun loppupuolella.
Kngastatista tuli hieman epätarkka kuva. Nämä sienet alkoivat olla jo hieman liian iäkkäitä sieniämpäriin, muutama hyvä vielä löytyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti